Kahden miehen kokoonpanossa toteutettu hiihtovaellus Kekkosen kansallispuistossa Huhtikuussa 2016. Lähdimme liikenteeseen Kemihaarasta ja sivakoimme Jaurujoen, Sokostin, sekä Tuiskutuntureiden kautta Kiilopäälle. Kemihaanraan kuljimme Helsingistä kolmen eri julkisen liikennevälineen kimaralla (Juna-Bussi-Taksi), ja Kiilopäältä takaisin Helsinkiin samanlaisella setillä käänteisessä järjestyksessä. Jälkikäteen julkiseen liikenteeseen syydettyjä euroja laskiessa kävi selväksi, että kairaan lähtiessä oma auto peittoaa kuluissa julkisen liikenteen, jopa opiskelijahinoilla. Reissulla etenemistä hidasti aluksi kiusallisen lämmin keli: edes öisin ei meinattu päästä kunnon pakkasille, ja hankikannosta oli turha haaveilla. Olimme liikkeellä Huhtikuun toisella viikolla, ja kevät oli päässyt etenemään pohjoisessakin jo hieman liian pitkälle. Amatöörivirheenä allekirjoittaneella oli alla 200cm lyhyet Madshushin kapeahkot 60-50-55mm ”backcountry” -sukset. Kyseiset lankut on tullut todettua mainioiksi kulkupeleiksi jäisen lumivaipan peittämillä tuntureilla, mutta urattomille metsätaipaleille niistä ei kantoa löydy – tietenkään. Helppohan se nyt on todeta.
Etenimme vuorotellen mukana olleen ahkion vetovastuuta, ahkiottoman miehen avatessa uraa. Reissun kohokohdaksi muodostuivat jokapäiväisen urakoinnin jälkeiset ruokailut autiotuvilla, sekä Sokostin huiputus hyytävän viiman piiskatessa.