Kaldoaivi 2017 – Päivä 6

Ideana oli, että oltaisiin paineltu johonkin Vappulan tuntumaan siten, että aamulla voisi vain nopeasti kipitellä autolle, ja lähteä sitten kohti etelää. Ei kuitenkaan varsinaisesti missään vaiheessa suunniteltu, missä tämä ”tuntuma” olisi.

Lähdettiin aamulla Mattit Roavvevarrille. Nousu oli hapokas. Hiki virtasi ja sydän hakkasi ylös päin poljettaessa. Aurinko ei taaskaan tarjonnut taukoa paisteestaan. Ylhäällä oli kuitenkin mukava taas elbailla. Nyt oltiin selkeästi sen verran korkeammalla kuin muina päivinä, että ötököitä oli paljon vähemmän.

Paineltiin ylös alas huippuja, kunnes oltiinkin jo taas elbailemassa Roavvevarrin puhjoisimmilla huipuilla. Tähysteltiin kiikarin kanssa Pulmankia, ja tsiigailtiin karttaa. Vedettiin päivän patukat ja vaihdettiin tiirailemaan Cuomasvarria. Karttaa tiiraillessa rupesi käymään pikkuhiljaa selväksi, että tämäpä saattaisi sittenkin olla reissun viimeinen päivä. Mitään kovin järkevää leiripaikkaa ei kartalta matkan varrelta löytynyt, ja kiikarilla tiirailtuna Pulmankijoenkin rannat näyttivät aika kehnoilta. Valuttiin pikkuhiljaa sellaiseen ideaan, että painellaan jonnekin Pulmangin rannalle vain telttailemaan. Vaikka sitten sinne Vappulaan.

Kipiteltiin harjannetta koiliseen, ja ylitettiin Luossajohka kohdalta, jossa se hetken kukee kahtena rinnakkaisena uomana. Ensimmäisestä pääsi yli kengät jalassa, mutta toinen oli sen verran syvä että kahlailupuuhiksi meni. Alkoi olla nälkä. Kavuttiin ehkä vähän turhankin ylös Luossavarrin rinteelle safkailemaan. Paikka oli siten kuitenkin mukava, että päästiin seurailemaan jälleen kerran eteästä vyöryviä sadapilviä. Tällä kertaa ne näyttivät huomattavasti uhkaavammilta kuin eilen, ja massa oli sen verran iso, ettei se tulisi menemään ohi.

Jatkettiin Pulmankijoen ja Luossavarrin väliä kohti Pulmankia. Alkuun jäätiin tyhmästi turhan ylös hinaamaan hidasta rinnettä, ennen kuin tajuttiin lopulta tiputella avoimelta hieman alemmassa karttaan merkitylle polulle. Polkukin oli tosin aika mielipiteitä jakava etenemiskelpoisuudeltaan. Pääasiassa polku oli pehmeää velliä, ja hävisi soilla välillä kokonaan. Erityisesti polu kosteus jurppi edelleen auenneiden kantapäiden takia Crocseissa etenevää faijaa. Saavuttiin lopulta Farrenjargan vieressä olevan isohkon aukean reunaan, jota ei vielä jostain syystä kartoissamme ollut. Karttaan merkitty kulku-ura hävisi jonnekin, joten päätettiin koukata ilmeisesti porojen laitumeksi, tai poroille heinän kasvattamiseen, tarkoitetun aukean kautta. Perinteiseen lappalaiseen tyyliin vermeet olivat vähän hujan hajan siellä täällä. Vesitynnyreitä vähän tuolla, pieni pätkä aitaverkkoa täällä ja jotain työvälineitä maahan makaamaan jätettynä. Löydettiin aukean pohjoispäästä lähtevä tie, ja pääteltiin ettei se voi muualle mennä kuin kohti Pulmankia. Hetken päästä tultiin portille, josta ulos päästessämme huomattiin varoitus alueella liikkumisen ehdottomasta kiellosta ja kameravalvonnasta. Rohkenen epäillä kameroiden olemassaoloa. Hetkeä myöhemmin Kaldon retkeilyreitti paukautti oikealta tiehen kiinni, ja pienen riippusillan ylityksen jälkeen oltiinkin jo reitin päätepisteessä.

Pienen pähkäilyn jälkeen päätettiin käydä tsiigailemassa jos Pulmangin eteläpään hiekkasärkille pääsisi jotenkin leiriä pystyttämään. Tulos ei yllättänyt, kun havaittiin kaikkien rantaa kohti vievien teiden ja polkujen olevan vuorattuja ”pääsy kielletty” ja ”yksityisalue” kylteillä. Tultiin takaisin Kaldon reitin päätepisteelle, ja päätettiin että lähden hakemaan autoa Vappulasta ja faija jäisi tähän venailemaan. Autolle päin kävellessä Pulmangin tien ruuhkaisuus yllätti. Reilun kuuden kilometrin matkalla ohi pyyhälsi toista kymmentä kulkupeliä. Ohi pyyhälsi myös aiemmin päivällä tutkailtu sadealue. Komeat jyrinät, mutta salamoita ei pahemmin näkynyt. Taisivat räiskyä vain polvien sisällä. Pilvet satoivat pari erittäin rankkaa ja nopeaa kuuroa, jonka jälkeen jäivät ripottelemaan vielä pientä virkistystä. Ilma oli edelleen erittäin lämmin, ja sade tuntui jumalaiselta. Karautin Vappulasta takaisin Pulmangin eteläpäähän faijaa hakemaan. Sitten taas takaisin Vappulaan telttapaikkaa katselemaan.

Autolle saapumisella on jännä vaikutus. Yhtäkkiä tuntuu että on taas sivistyksen parissa, vaikka edelleen ollaankin ihan skutsissa. Auton kaiuttimien basso tuntuu vartalossa, ja ilmastointi hyväilee poskipäitä. Penkki tuntuu pehmeältä. Tämmöisen kun saisi tunturin laelle ja voisi elbailla siinä. Teltan pystyttäminen auton viereen märkään hiekkaan ei houkuttele.

Kello oli jo aika paljon, puolta kymmentä taisi käydä. Telttailu Pulmangin rannalla oli muuttunut mukavasta ideasta nihkeäksi sateen kasteltua maan. Teltta oli reissun aikana säilynyt täysin kuivana ja puhtaana, joten sen sotkeminen ja kasteleminen tuntui typerältä. Yölle ja aamulle luvattiin lisäksi vielä lisää kovia sateita, joten aamutoimistakin tulisi aika nihkeitä. Alettiin selailemaan eBookersia ja pommittamaan Googlea kysymyksillä majoitusmahdollisuuksista. Saalis oli nihkeä. Kaikkialla tarjottiin eioota, tai ilmoitettiin sisäänkirjautumisen loppuvan ennen kuin ehdittäisiin mestoille. Lähimpänä vaihtoehtona johon ehkä voitaisiin keretä oli Kaamasen kievari Sevetin tien risteysen tuntumassa. Pistettiin talla pohjaan.

Pulmangin tien aukealla oleva osa oli kuivuutensa perusteella säästynyt sadekuuroilta. En osaa sanoa oliko tie nautinnollisempaa ajettavaa etelään vai pohjoiseen, mutta joskus tämä pitää tulla vielä ajelemaan uudestaan. Nuorgamin tie oli autio ja aurinko paistoi alhaalta. Poroja tuli vastaan silloin tällöin ja jarrut kävivät kuumana. On aina yllättävää miten hyväkuntoista asvalttia pohjoisesta löytyy. Kaipa se johtuu routimattomasta hiekkapohjasta.

Todettiin ettei ehdittäisi Kaamaseenkaan, joten varattiin huone Saariselän Holiday Clubista. Utsjoen jälkeen vesistöt alkoivat puskea usvaa pintaansa. Aurinko hipoi horisonttia ja hehkui verenpunaisena. Petsikon paikkeilla pallo katosi taustapeilistä jättäen jäljelle häilyvän kajastuksen. Kello oli jotakuinkin yksi ja yötön yö oli päättynyt.

Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Vaaditut kentät merkitty tähdellä (*).

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.